Julkaistu: 27.07.2020

Pitsiviikon perjantaina Silmäoptikoiden sisäpihalla julkistettiin pitsitaiteilija Tarmo Thorströmin uusin teos ”Silmäpako”. Tervatusta pellavanarusta valmistettu työ yhdistelee raumalaisia perinteitä, eli pitsinnypläystä ja kalastusta.
Pekka Palmu Silmäoptikoilta halusi juhlistaa Pitsiviikon 50-vuotis juhlavuotta tilaamalla pitsityön liikkeen pihalle. Kansanedustaja Kristiina Salonen oli julkistamassa teoksen.
– Silmäpako tuo naiselle usein mieleen noloja tilanteita. Usein se tarkoittaa, että sukkahousut on mennyt rikki. Taiteilija näkee kauneutta epätäydellisyydessä, asioissa, mitä me muut joskus haluamme peittää. Taiteen ansiosta opimme katsomaan asioita uusin silmin. Uskon, että tämä teos saa meidät ajattelemaan silmäpakoja uudella tavalla. Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia tekoja poikkeuksellisilta ihmisiltä, ja saamme olla tänään todistamassa yhtä sellaista, Salonen avasi julkistamistilaisuudessa.
Pitsitaiteilija Tarmo Thorström on työstänyt Silmäpakoa jo kolmen vuoden ajan. Ensin tarvittiin pitkä tovi ajatustyötä, ja sen jälkeen sadan tunnin panostus toteutukseen.
– Tämän teoksen kypsyttely alkoi jo kolmisen vuotta sitten. Pekka pyysi jonkinlaista pitsityötä pihalle, mutta ajatus teoksesta vielä puuttui. Mutta sitten, kun Pekka tarjosi Arvi Ellmenin saamaa vanhaa luvialaista kalanverkkoa osaksi työtä, ajatus pitsiverkosta alkoi muodostua. Vanhasta kalanverkosta otin uusiokäyttöön kohot, jotka ovat verkkoa aikanaan meressä kannatelleet, Thorström kertoo.

– Pekka kertoi, että hän on käyttänyt osana näöntarkastusta sisäpihan seinää, jossa on ollut talon nimikyltti. Siitä alkoi kehkeytyä ajatus, että teos voisi rakentua kylttien ympärille. Tehdään pitsiin reikä ja jätetään kyltit sen sisäpuolelle. Koska kylttejä katsotaan pakopiste perspektiivistä, ja purkautuva rakenne on silmäpako joten nimi ”Silmäpako” osui idean ytimeen. Teoksesta voi rekisterikilven ja kadun nimen lisäksi tutkia näöntarkkuutta myös katselemalla eri pitsitekstuureja, erottaako erilaiset pinnat toisistaan, Thorström pohtii.
Teos ei syntynyt hetkessä
– Porasin työtä varten nypläyspohjiin 1880 uutta reikää käsin nauloja varten. Sitä ennen piirsin sabluunan levyn pintaan reikiä varten. Koko työhön pohjatyöt mukaanluettuna aikaa meni noin sata tuntia, joista pohjatöihin meni noin neljäsosa. Pelkästään lankojen puolaamiseen 164 nypylään meni yksitoista tuntia, Thorström ynnää.
– Työssä on viittä eri pitsitekstuuria, joita vaihtelin teoksen pinnassa. Tekstuurit ovat Rauman pitseistä tuttuja, joten sieltä voi kokenut nyplääjä tunnistaa muun muassa tyllin, brabantin, reiällisen neulapohjan, puolilyönnin ja ruusupohjan. Oma lempipohjani tehdä on brabantti, koska se syntyy nopeasti, Thorström nauraa.

– Olihan se hermoja raastava hetki, kun piti alkaa leikata valmista työtä. Kun on leikattu, sitä ei saa enää takaisin, piti mennä siis kerralla oikein. Yleensähän ei valmista pitsiä lähdetä keskeltä leikkaamaan, joten en voinut olla aivan varma, mitä tapahtuu. Työ saattaisi esimerkiksi alkaa purkautua, jos leikkaus osuu sellaiseen kohtaan, jossa moni lanka risteää.
Valmiiseen pitsiverkkoon piti leikata reikä kylttejä varten. Se, mihin kohtaan pitsiä reikä tulisi ei ollut etukäteen tarkasti tiedossa.

Teos jää Silmäoptikoiden pihaan. Tulevien vuosien aikana sitä huolletaan kastamalla se tärpätin ja tervan sekoitukseen. Luonnonkuiduista tehtyjä kalanverkkoja on aikanaan tervattu, sillä se suojaa esimerkiksi levän kasvulta ja estää mätänemistä.

Pitsitaidetta jo kymmenen vuoden ajan
Thorström on tehnyt pitsitaidetta jo pitkään. Tutuimpia Rauman katukuvassa ovat pitsikuviot Kuninkaankadun varren penkeissä ja roskiksissa sekä katulaatoissa. Pitsinnypläyksen saloihin hän pääsi tutustumaan ensimmäisen kerran tarkalleen 15 vuotta sitten.
– Olin ensimmäistä kertaa katselemassa Pitsiviikkoa. Tutustuin mestarinyplääjä Impi Alankoon, ja hän tarjoutui opettamaan pitsinnypläystä. Uteliaana luonteena päätin lähteä kokeilemaan. Opettelua ja kehitystä alkoi pikkuhiljaa tapahtua, kun aloin harjoitella nypläystä ja kuvioiden suunnittelua. Nyt olen kymmenen vuotta tehnyt pitsitaidetta, Thorström kertoo.
Kirjoittaja Essi Miettinen